Totuus kolesterolista

Totuus kolesterolista

Pauli Puirava, farmaseutti, LHKA erityispätevyys, kouluttaja

Julkaistu 03.06.2011

Olen seurannut kolesterolikeskustelua sivusta ja huomannut, että mielipiteenvaihto hieman junnaa paikoillaan. Tieteelliselle keskustelulle näyttää olevan tyypillistä, että yksi väite kumotaan toisella ja väitteiden perusteeksi luetellaan aina uusi missä lie ja kenen lie piikkiin tehty tutkimus. Loppu tulema on kuitenkin aina plus miinus nolla. On olemassa vale, emävale ja tilasto. Tieteellisen tutkimuksen ongelma on, että tilastoharhoilla ja tilanteeseen sopivilla pikkiriikkisillä tutkimusasetelmien muutoksilla tai jopa räikeillä tulosten vääristelyillä mikä tahansa asia saadaan näytettyä toteen. Mainio esimerkki tästä on viimeisin statiinien yhteys eturauhassyöpään. Toisessa statiini lisää riskiä syöpään ja toisessa alentaa. Tämän kaltaiset tulokset kumoavat toinen toisensa ja asettaa vähintäänkin kyseenalaiseksi tieteellisen tutkimuksen uskottavuuden. Miten on mahdollista että samassa asiassa saadaan aikaiseksi täysin päinvastaiset tutkimustulokset? Vastaus edellä; tilastokikkailu ja tulosten vääristely.

Em. syistä uusiin tutkimuksiin ja vanhoihinkin on suhtauduttava varauksella. Ihanteellista olisi jos pystyisi asettumaan täysin objektiiviselle kannalle ja hoitaisi potilaitaan yksilö kerrallaan. Tähän kehotetaan myös tutkimuksiin perustuvien käypähoitosuositusten lopussa, jossa vastuu loppujen lopuksi kuitenkin sälytetään työtään tekevän ammattilaisen harteille. Näin kuuluukin olla. Miksi valtaosa ammattilaisista kuitenkin lukee näitä suosituksia kuin ”piru raamattua”. Oli tilanne mikä tahansa yksi asia statiinien kohdalla on varma: niiden aiheuttamien haittojen esiintyvyyttä on vähätelty (syystä tai toisesta) ja näin ollen erilaisten kipulääkkeiden käyttö ko. potilasryhmän kohdalla on kansallisella tasolla massiivista. Pregabaliini (Lyrica) lienee alunperin kehitetty statiinien aiheuttamaan neuropaattiseen kipuun ja tuotiin vääristellyin tiedoin markkinoille, mistä lääkeyhtiö sai merkittävät sanktiot. Mikä pahinta, eniten statiinien haitoista kärsivät hoitoisuutensa kannalta kalliina pidetyt iäkkäät. Statiinien aiheuttamat yleiset haitat: voimattomuus, väsymys, lihasheikkous, lihaskrampit, nivelkivut, fibromyalgia, hermosäryt, muistihäiriöt ym. laitetaankin usein kylmän viileästi korkean iän tiliin.

Statiineilla on todellisuudessa runsaasti haittoja ja niistä kärsii etenkin ikäväestö kymmeniä kertoja todennäköisemmin kuin mitä Pharmaca F. antaa ymmärtää. Pharmaca Fennican haittavaikutusprofiilihan on saatu aikaiseksi terveillä nuorilla koehenkilöillä ja vieläpä sellaisilla joiden maksaentsyymiaktiivisuus on tutkittu polymorfismin varalta. Koska lääkehoidossa on aina kyse hyötyjen ja haittojen tasapainosta, on minun kliinikkona pakko todeta statiineista olevan kansallisella tasolla huomattavasti enemmän haittaa kuin hyötyä.

Tätä väitettä en edes yritä perustaa mihinkään tutkimukseen, vaan siihen havaintoon, jonka olen kentällä tehnyt tavatessani tuhansittain ihmisiä terveydenhuoltoalalta. Havaintoni perustan myös siihen tosiasiaan, että olen seurannut tai kuullut kymmenien ellei satojen ihmisten edesottamuksia statiinien haittavaikutusten kanssa. Jopa terveet työikäiset, normaalikuntoiset ja painoiset ihmiset ovat menettäneet liikuntakykynsä statiinien käytön vuoksi ja tervehtyneet lopettaessaan lääkityksen.

Etenkin vanhustenhoidossa statiinit ovat erittäin merkittävä syy toimintakyvyn alenemiseen ja sitä kautta hoitohenkilökunnan, sekä koko terveydenhuollon turhaan kuormitukseen. Statiinien NNT- luvun ollessa parhaimmillaankin luokkaa: 86 ihmisen syödessä statiinia viiden vuoden ajan voidaan yksi päätetapahtuma pysäyttää, on statiinien hyödyt helposti kumottu niiden haitoilla, etenkin ikäihmisten kohdalla. Statiinihoidon keskeyttämistä haittojen selvittämiseksi ei voida järkiperustein vastustaa. Koska statiineista ei saada puristettua edes tilastollista hyötyä viidessä vuodessa on 2-4 viikon taukoa lääkityksessä mahdotonta pitää potilaalle vaarallisena millään tavalla. Kokemukseni mukaan statiineista aiheutuneet mahdolliset haitat poistuvat lääkityksen lopettamisen jälkeen useimmiten seuraavalla tavalla 1) yleinen voimattomuus ja vetämättömyys helpottaa 2-4 päivässä 2) lihaskivut, nivelkivut ja heikentyneet muistitoiminnot palautuvat joko kokonaan tai osittain viikon tauosta eteenpäin 3) hermosäryt voivat helpottaa nopeastikin jo parissa viikossa, toisaalta voi viedä vuosia että paranevat, jos ollenkaan. Koska statiinien hyödyt ovat vähintäänkin kyseenalaisia on mielestäni meillä terveydenhuollon ammattilaisina velvollisuus tarkistaa johtuuko potilaalla esiintyvä oikeastaan mikä tahansa vaiva statiinilääkityksestä tauottamalla statiini. Kyllä – mikä tahansa vaiva – perustuen siihen, että kolesteroli on jokaisen solun välttämätön rakennusaine, joten on syytä olettaa että myös haittavaikutukset ovat moninaiset. Lääkäri, jonka kanssa teen yhteistyötä on nähtävästi vakuuttunut asiasta, sillä joka kerta kun ehdotan statiinia tauolle tämä myös tapahtuu. Potilaiden elämänlaadun parantuminen ja monessa lukuisissa tapauksissa liikuntakyvyn radikaali palautuminen ovat nähtävästi olleet riittävän vakuuttavia siinä suhteessa, että statiineja ei ole takaisin listoille ilmaantunut. Sellaisten muutosten jälkeen lienee uhkarohkeaa aloittaa lääkitys uudelleen. Pitkän iän salaisuus lienee sittenkin hyvä elämänlaatu, eikä alhainen kolesterolipitoisuus.

Mikäli olet lääkäri, suosittelen lämpimästi statiinien kuukauden mittaisia tauottamisia etenkin ikäihmisten kohdalla, jos ylimääräisiä vaivoja esiintyy. Voin luvata, että tulet parahimmillaan näkemään suoranaisia ihmeparanemisia. Tässä kuten kaikessa muussakin kannustan kaikkia terveen järjen käyttöön. Tässä asiassa korostan, että järki ei välttämättä ole yhtä kuin tieteellinen tutkimusnäyttö.