Varfariinin käyttö ei anna lupaa jättää salaatteja syömättä
Varfariini on yleisimmin käytetty antikoagulantti eli veren hyytymistä estävä lääke. On aivan totta, että sitä käytetään myös rotanmyrkkynä, mutta oikein lääkkeenä käytettynä se on kuitenkin hengenpelastaja myrkyn sijasta. Se on siis varsin tehokas lääke hengenvaarallisten keuhkoveritulppien ja aivoverenkiertohäiriöiden estoon, joten sen käytölle on usein merkittävät perusteet. Kyse on aina annoksen suuruudesta. Jo 1500-luvulla toksilogian tieteenalan isä, Paracelsus, ymmärsi, että kaikki aineet ovat myrkkyä, kyse on vain annoksesta: vaarattomat aineet muuttuvat myrkyiksi tarpeeksi isoina annoksina (kyllä, liialliseen vedenjuontiinkin voi kuolla) ja myrkylliset aineet pieninä määrinä saattavat olla tehokkaita parantajia. Lääkkeiden annosohjeisiin tulee siis suhtautua tunnollisesti ja järjellä: vaikka naapurilla annos olisi tuplasti isompi, se ei tarkoita, että sama annos olisi itselle sopiva. Erityisesti varfariinin kohdalla annos on hyvin yksilöllinen ja annoskoot voivat vaihdella paljonkin eri käyttäjien välillä, sillä se säädetään aina jokaisen omalle tavoitetasolle. Naapurilla tavoitetasolle pääseminen saattaa siis vaatia 2 tablettia päivässä, kun toiselle riittää puolikas. Terveydenhuollon ammattilainen määrittää juuri sinulle sopivan, tehokkaan ja turvallisen annoksen.
Varfariinin kanssa ruokavaliolla on väliä: tiedetään, että K-vitamiini toimii varfariinin vastavaikuttajana
eli se kumoaa varfariinin vaikutusta. Se on tärkeä tieto myrkytysten ja ylinnosten hoidossa, mutta myös lääkkeen käyttäjän arjessa. K-vitamiinia löytyy runsaasti tummanvihreistä lehtikasviksista, kuten vaikkapa pinaatista ja lehti- ja ruusukaalista. Tämä ei suinkaan tarkoita sitä, että näitä muuten niin terveellisiä ravintopommeja pitäisi tyystin välttää: päinvastoin olisi hyvä suosia runsaan kasvispitoista ravintoa, jolloin myös K-vitamiinin määrä muodostuu melko suureksi eivätkä pienet muutokset heilauta hoidon kokonaisuutta. Varfariinia aloittaessa yksilöllinen annos säädetään lääkkeen käyttäjän
tilanteeseen ja normaaliin ruokavalioon laboratoriokokeita seuraten: vihreitä kasviksia
voi ja pitää syödä samalla tavalla kuin ennenkin ja mielellään tasaisen runsaasti.
Suuret muutokset voivat siis heilauttaa varfariinin tehon suuntaan tai toiseen,
riippuen onko kyse kasvisten syönnin lisäämisestä vai lopettamisesta, mutta pienet
vaihtelut saannissa, esimerkiksi lautasellinen pinaattikeittoa, ei tilannetta heilauta,
jos saanti on muuten tasaista. Varfariinin aloitusta ei siis sovi käyttää tekosyynä tai
lupana salaatin syömisen lopettamiselle vaan terveellisiä elämäntapoja tulee noudattaa
myös varfariinin kanssa.
Ville Valkonen
Proviisori
Kliinisen farmasian seura ry
Lähteet:
https://fi.wikiquote.org/wiki/Paracelsus
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00007
http://sic.fimea.fi/arkisto/2016/3_2016/luonto-ja-laake/varfariini-ravinto-ja-ravintolisat