Työssäni kliinisen farmasian asiantuntijana olen tarvinnut rutkasti jämäkkyyttä ja resilienssiä. Terveydenhuolto hakee hva- muutoksen myötä uutta suuntaa ja lääkäreistä ja sairaanhoitajista on pulaa. Farmasistin on elettävä muutoksessa mukana ja opeteltava puhumaan ”sotea”. Toisaalta olen päässyt tekemään työnkuvastani sote:ssa oman näköisen. Tekemistä on riittänyt yllin kyllin ja olen huomannut, että farmasistiin luotetaan.
Nimeni on Sirpa Turunen ja olen työskennellyt tammikuusta 2022 lähtien Iisalmessa Ylä-Savon sote kuntayhmässä kliinisen farmasian asiantuntijana. Tämän vuoden alussa liityimme osaksi Pohjois-Savon hyvinvointialuetta. Alueen nimeksi tuli PSHVA:n pohjoinen alue, alueella on 5 kuntaa ja väestöä alueella on arvioni mukaan yhteensä noin 40 000 asukasta.
Tehtäväkuvaani kuuluu lääkehoidon arviointien tekeminen koko pohjoisella alueella. Tyypillisiä tilaajaorganisaatioita ovat olleet osastot, avovastaanotot, asumispalvelut ja kotihoidon arviointijakson sairaanhoitajat. Lääkehoidon arviointien lisäksi olen ollut mukana lääkehoitotyöryhmissä, sekä valmistellut niin Ylä- Savon sote:n kuin Pohjois-Savon hyvinvointialueen organisaatiotason lääkehoitosuunnitelmia. Yksikkötason suunnitelmissa olen ollut tarpeen mukaan auttamassa myös.
Olen toteuttanut koulutuksia lääkitysturvallisuuteen liittyvissä kysymyksistä vaaratapahtumailmoitusten pohjalta ja ollut mukana lääkehoidon ja – huollon ohjeiden tarkistamisessa hyvinvointialueen tasolle. Toimin myös pohjoisen alueen LOVe- Lääkehoidon osaaminen verkossa- koulutusten yhdyshenkilönä. Tämän vuoden alussa sain avuksi toisen LHKA- farmaseutin ja lisääntyneiden lääkehoitojen arviointi pyyntöjen vuoksi olemme joutuneet kohdentamaan palveluntarjontaamme lähinnä vain diabetesvastaanotoille ja kotihoidon arviointijakson asiakkaille.
Olen työskennellyt ennen tätä tehtävää avohuollon apteekkien palveluksessa 30 vuoden ajan ja saman apteekin leivissä 27 vuoden ajan. Vuonna 2016 halusin vaihtelua työnkuvaani ja aloitin tuolloin terveystieteiden opiskelun avoimessa yliopistossa. Samaan aikaan aloitin myös lääkehoidon arviointi- koulutuksen ja siitä lähti innostukseni kliinisen farmasian opiskeluun ja kehittämiseen. Opintojen aikana kävin myös noin puolen vuoden tutustumisjakson Pohjois-Savon liitossa työskennellen kokousten sihteerinä ja osallistujana. Halusin päästä näköalapaikalle katsomaan, kuinka sote- alueiden toimintaa rakennettiin.
Tällä hetkellä opiskelen sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan maisteritutkintoa Itä-Suomen yliopistossa. Graduaiheeni tulee yhdistämään jollain tavalla oman substanssiosaamiseni ja tiedonhallinnan. Kliinistä farmasiaa en siis ole jättämässä, vaan tutkinnon myötä pystyn paremmin rakentamaan asiakas- ja potilasturvallisuutta moniammatillisesti lääkehoidon osalta. Tutkinto auttaa ymmärtämään tiedonhallinnan vaatimukset, rajoitteet ja ominaisuudet. Voihan olla, että kliinisen farmasian kohdentamisessa vaikuttavammin käytetään tulevaisuudessa enemmän hyväksi esimerkiksi tekoälyä asiakassegmentin tietojen seulonnassa. Väitöskirjan tekeminenkin siintelee mielessä, jos perhe antaa siihen luvan.
Päädyin hakemaan nykyistä tehtävää, koska tehtävänkuvauksessa mainittiin mahdollisuudesta päästä tekemään kliinistä farmasiaa käytännössä. Oli riemastuttavaa päästä syventymään farmakologiaan ja tekemään lääkehoidon arviointeja asiakkaille ja potilaille pääasiallisena päivätyönä. Vuoden 2024 alusta pääsen mukaan vuoden kestävään projektiin, jossa Ylä-Savo:ssa tuotannossa olevaa farmaseutin vastaanottomallia tuotetaan uudessa sote- keskuksessa. Tavoitteemme on mitata vastaanottomallin vaikuttavuutta useilla, mahdollisimman valideilla ja vertailukelpoisilla mittareilla, kuten muitakin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita mitataan nykypäivänä. Tutkitaan tuottaako annettu panos oletetun ja toivotun muutoksen asiakkaan tai potilaan elämään ja palveluntarpeeseen. Tarvitsemme tätä tietoa hyvinvointialueiden johdon päätöksenteon tueksi ja oman toiminnan kehittämisen apuvälineeksi.
Työssäni kliinisen farmasian asiantuntijana olen tarvinnut rutkasti jämäkkyyttä ja resilienssiä. Terveydenhuolto hakee hva- muutoksen myötä uutta suuntaa ja lääkäreistä ja sairaanhoitajista on pulaa. Farmasistin on elettävä muutoksessa mukana ja opeteltava puhumaan ”sotea”. Toisaalta olen päässyt tekemään työnkuvastani sote:ssa oman näköisen. Tekemistä on riittänyt yllin kyllin ja olen huomannut, että farmasistiin luotetaan.
Jos kliinisen farmasian tehtävät kiinnostavat, voin todeta omasta kokemuksesta, että monipuolinen ja monia mahdollisuuksia sisältävä tehtävänkuva odottaa. Työnkuvaa on mahdollista laajentaa halutessaan myös lääkehoidon arviointien ulkopuolelle. Kollegoiden kanssa kannattaa verkostoitua ja jakaa hyväksi koetut toimintatavat ja myös ne ei niin hyvin toimineet. Kaikkien ei kannata keksiä pyörää uudelleen.
Myös muihin sote- ammattilaisiin kannattaa aktiivisesti tutustua, koska vain siten pääsemme sisälle muiden ammattilaisten tehtäviin ja ymmärrys erilaisista toimintaympäristöistä ja siellä toteuttavasta lääkehoidosta kasvaa. Mene mukaan lääkärikierrolle tai vaikkapa kotisairaanhoitajan kyytiin muutamaksi päiväksi- silmät avautuvat näkemään miten erilaisia lääkehoitoa toteuttavia ympäristöjä voikaan olla. Toisaalta samalla huomaa kuinka monessa kohtaa me farmasistit voimme olla avuksi, kun näemme omin silmin miten kentällä toimitaan.
Kannustan rohkeasti hakeutumaan kliinisen farmasian tehtäviin ja projekteihin – mielenkiintoiset tehtävät odottavat!
