Kliinisen farmasian seuran lausunto lääkeinformaatiostrategiasta
Raimo Ojala, Kliinisen farmasian seuran puheenjohtaja
Julkaistu 31.10.2011
Lääkeinformaatiostrategia 2020 on laajasti eri näkökulmat huomioon ottava katsaus nykyiseen tilanteeseen. Luonnos sisältää useita kehityskohtia ja niihin parannusehdotuksia. Kliinisen farmasian seura on tehtyjen esitysten kannalla. Lisäksi haluamme korostaa seuraavia asioita:
Lääkeinformaation tarkoitus
Lääkeinformaation tarkoitus on tukea potilaan lääkehoidon onnistumista mahdollisimman pienin haitoin. Informaation pitää olla saatavissa silloin kun sitä tarvitaan, yksiselitteistä ja ymmärrettävää, tilanteeseen nähden täydellistä ja puolueetonta. Lääkärit tarvitsevat päätöksenteon tueksi tietoa, joka on helposti sovellettavissa potilaan hoitoon. Muut ammattilaiset ja potilaat tai heidän omaiset tarvitsevat tietoa erityisesti lääkehoidon toteutuksen ja seurannan tueksi.
Lääkehoidon onnistumisen tukeminen
Valtaosa lääkehoidosta toteutetaan kotona. Siksi helposti saatavan ja ymmärrettävän tiedon saaminen milloin tahansa on tärkeää. Potilaita, omaisia ja muita lääkehoidon toteutukseen osallistuvia varten tarvitaan hyvät kirjalliset lähteet, joita täydentämään tarvitaan kysymys-vastaus-palvelu (tai palveluita). Palvelun pitää olla monimuotoista nykyaikaisella tekniikalla toteutettua. Lisäksi kynnys palvelun käyttöön pitää olla mahdollisimman matala.
Kansallinen peruslääkevalikoima ja lääkeohjeisto
Geneeriselle pohjalle laadittu lääkemonografiakokoelma (kansallinen peruslääkevalikoima ja lääkeohjeisto, vrt British National Formulary) yhdenmukaistaisi informaatiota ja mahdollistaisi vertailutietojen ja ohjeistojen liittämisen tietokokoelmaan. Kokoelman pitäisi olla (soveltuvin osin) kaikkien luettavissa ja liitettävissä terveydenhuollon tietojärjestelmiin. Geneerisen lääkemonografiakokoelman pohjalta laaditut potilastiedotteet yhdenmukaistaisivat potilaiden saamaa informaatiota. Potilastiedote voisi olla muokattavissa, jolloin potilaan yksilölliset tarpeet voisi ottaa huomioon. Työ olisi luontevaa aloittaa lääkevaihtoon hyväksytyistä lääkkeistä.
Lääkitystiedon käyttökelpoisuus ja kulku
Tiedon kulku eri terveydenhuollon toimijoiden välillä on ongelma. Potilaan lääkehoidon kokonaisuus jää usein hahmottumatta. Kansallisesta terveysarkistosta ja sähköisestä reseptistä odotetaan ratkaisu ongelmaan. Sitä ennen tiedon rakenne ja muut toimintatapakysymykset pitäisi ratkaista. Tiedon siirtymistä helpottamaan voisi kehittää sähköisen lääkekortin (KELA-kortti), johon päivitettäisiin lääkitystiedot apteekki- ja lääkärissä käyntien yhteydessä.
Kansallinen lääkeinformaatiokeskus ja verkosto
Lääkeinformaation tuottaminen, levittäminen, kehittäminen ja tutkimus ovat nykyisin hajallaan. Vahvaa koordinaatiota ja yhteistyötä tarvitaan. Strategialuonnoksen ehdotukset kansallisen lääkeinformaatiokeskuksen ja –verkoston luomiseksi ovat erittäin kannatettavia.