Osallistuin kesäkuussa Kliinisen farmasian seuran apurahan turvin Göterborgissa järjestettyyn International Forum on Quality and Safety in Healthcare kongressiin, jonka taustatahoina operoivat kansainvälisesti arvostetut toimijat Institute for Healthcare Improvement (IHI) ja BMJ.
Matkan tarkoituksena oli edistää saatujen oppien ja verkostojen kautta uuden kliinisen farmasian opintosuunnan käynnistämistä Itä-Suomen yliopistossa syksyllä 2022 sekä myös edesauttaa väitöskirjatyötäni Improving medication safety with data – towards safer pharmacotherapy. Ajankohta kongressille oli mitä miellyttävin, sillä matkatessani juhannusviikolla eteläiseen Ruotsiin oli keli mitä parhain ja virtaa riitti jatkuvan valoisuuden myötä tavallista enemmän. Kolmipäiväinen kongressi sisälsi paljon uutta oppia, erilaisia näkökulmia terveydenhuollon laadun ja turvallisuuden kehittämisestä (niin käytännön kuin tutkimuksen näkökulmasta) sekä tietysti lukuisia uusia tuttavuuksia ja ilahduttavia kohtaamisia.
Maanantai – näkökulmia laadunvarmistukseen ja julkaisemiseen
Hyvin nukutun yön jälkeen suuntasin kohti Svenska Mässan –kongressikeskusta, jota ei voinut korkeutensa ja näyttävyytensä puolesta olla huomaamatta. Olemattomalla suuntavaistollanikin se oli siis helppo löytää tästä itselleni uudesta kaupungista. Perille saavuttuani ensimmäinen huomioni oli, että kongressi olikin olettamaani isompi: ihmisiä virtasi sisään eri ovista ja rinnakkaiset sessiot jakaantuivat eri saleihin ympäri isoa rakennuskompleksia. Tänne oli helppo löytää, mutta rakennuksen sisällä suuntavaisto vasta joutui todelliseen koetukseen.
Päivän ohjelma oli hyvin mielenkiintoinen alusta alkaen ja etukäteen sessiota valittaessa oli käynyt selväksi että valinnat eivät tulisi olemaan helppoja useiden mielenkiintoisten aiheiden jakaantuessa päällekkäisiin sessioihin. Kongressin ensimmäinen sessio oli itselleni kuitenkin looginen valinta: ” An introduction to quality improvement” eli vinkit meille keltanokille. sisältäen vinkkejä laadunkehittämistyön suunnitteluun kuin näkökulmia, kuinka kehittämistöistä kannattaa kirjoittaa, jotta ne tulisi julkaistua.
Päivän toisena sessiovalintana oli valinnut BMJ:n järjestämän session ”How to get your quality improvement work published: insider advice from editors” mikä jäi mieleen erittäin selkeänä, ajatuksia herättävänä ja oikeastaan yhtenä parhaimmista osioista koko kongressisa! Osion jälkeen ajatuksia tuli nopeammalla ja hitaamalla syklillä herätti uusia ajatuksia artikkelien kirjoittamiseen niin henkilökohtaisella tasolla kuin opetusnäkökulmasta.
Kolmantena sessiona maanantaina vuorossa oli johtamiseen keskittyvä koko iltapäivän kestävä sessio, jossa mietittiin pienryhmissä johtajan roolia ja tärkeyttä mahdollistajana. Työryhmääni osui mukavia juttukavereita, joista yksi paljastui seuraavan päivän tulevaisuuden moniammatillisten osastokierros -session(, johon olin myös suuntaamassa) vetäjäksi ja saimme hyvät ajatuksen vaihdot myös sen aiheen tiimoilta.
Tiistai – edelläkävijöiden esimerkkejä
Day two. Toinen päivä piti sisällään toinen toistaan jännittävimpiä esimerkkejä onnistuneista projekteista ympäri maailman. Monet onnistumiset herättivät kunnioittavaa ajattelua, että noinhan se pitäisikin tosiaan hoitaa. Tiistaipäivään mahtui suoraan sanottuna myös pari tylsempääkin sessiota, jotka otsikon perusteella antoivat odottaa enemmän tai erilaista kuin itse toivoi. Parasta antia oli jo aiemmin mainitsemani osastokierrosten kehittämiseen pureutuva sessio ”Bringing ward rounds into the 21st century using interdisciplinary inpatient review”, joka tarjosi näkökulmia konkreettisiin toimintamalleihin ja niiden implementointiin.
Tapahtuman ”social event” eli iltabileet järjestettiin periruotsalaisella teemalla: juhannus ja ABBA. Tarjolla oli siis kauden herkkuja varsin taitavan cover-bändin paukuttaessa tuttuja biisejä taustalla, sekä tietysti paljon iloisia ihmisiä nauttimassa valoisasta kesäillasta.
Keskiviikko – kotiin lähdön aika
Vajaa kolme päivää mielenkiintoisten aiheiden äärellä sujahti todella nopeasti. Vaikka sessioiden välillä oli huolehdittu hengähdystauoista ja virvokkeista, tuntui että uutta asiaa tuli paljon omaksuttavaksi. Enempää ei olisi ehkä samalla intesiteetillä pystynyt ottamaan haltuun ja reflektoimaan omasta näkökulmasta. Reissu oli antoisa ja pää sauhusi ajatuksia kotimatkojen lennoilla pitkälle iltaan. Olikin hyvä, että juhannuksen vietto ja sen myötä pidennetty viikonloppu alkoi heti reissun perään, niin ajatukset saivat muhia ja muotoutua rauhassa takaraivossa jäsentyneempään muotoon ennen kuin muilla työasioilla oli tarve kiilata sekaan täyttämään päätä ja kuluttamaan ajatuskapasiteettia.
Mitä jäi käteen?
Jälkikäteen mietin, mikä tässä kongressissa tuntui erityiseltä ja mukaansa tempaavalta. Kyse ei ollut pelkästään hyvistä sessioista ja mielenkiintoisista teemoista: vaikka väkeä oli paljon, tunnelma oli lämminhenkinen ja vastaanottava. Osallistuja- ja järjestäjäkunnasta huokui, että he olivat suurelta osin kuin tiivis perhe keskenään: pitkän yhteisen historian omaavia ja keskenään hyviä tuttuja olevia ihmisiä, jolla on yhteinen tavoite: parantaa terveydenhuollon laatua potilaan parhaaksi. Toki ilmassa oli paljon varmasti jälleennäkemisen ja kohtaamisen riemua koronavuosien tauon jälkeen, mutta ajatuksena jäi kytemään, että tässä porukassa voisi syntyä jatkossa pitkälle kantavia tuttavuuksia ja uusia ajatuksia herättäviä verkostoja.
Hyvä reissu, onneksi tuli lähdettyä. Ensimmäiset opit menivät jo konkreettisesti käyttöön kliinisen farmasian opintosuunnan ensimmäisten opiskelijoiden kanssa jalkauttaessa viime syksynä uutta toimintamallia laadunkehitysprojektointeihin ja julkaisemiseen.
Kiitos siis Kliinisen farmasian seura näiden oppien ja jatkossa myös niiden opiskelijoille välittämisen mahdollistamisesta!
Ville Valkonen
yliopisto-opettaja,väitöskirjatutkija, Itä-Suomen yliopisto, Kliininen farmasia
