Kliinisen farmasian tekijät: Erikoisproviisori Anne Halmetojasta arkeen mahtuu monta roolia – työnkuvana klinikkaproviisori, yliopisto-opettaja ja yrittäjä

 

Vinkkinä muille kliinisestä farmasiasta kiinnostuneille voin antaa vain kannustusta aktiivisuuteen. Omasta osaamisesta on hyvä pitää huolta, sillä siitä muodostuu se kliinisen työn työkalupakki. Varsinkin pitkäkestoisemmat koulutukset ovat myös hyvä tapa verkoistoitua.  

Olen Anne Halmetoja ja toimin 60 % klinikkaproviisorina HUS:n kehitysvammalääketieteen yksikössä HUS Psykiatrialla. Lisäksi toimin kliinisen farmasian 20 % yliopisto-opettajana Helsingin yliopistossa Apteekki- ja sairaalafarmasian erikoistumisopinnoissa (ERKO) sekä asiantuntija- ja koulutustehtävissä Aino ja Eino Lääkehoitopalvelut Oy:ssa. 

Kliinisen farmasian osaamisen pohjan olen hankkinut LHKA-koulutuksen sekä lääkitysturvallisuuden opintojen kautta. Erikoistuin vuosien 2018-2022 aikana ERKO-opintojen residenssiopintopolulla kehitysvammaisten lääkehoitoon ja hoivakotifarmasiaan. Kliinisen farmasian osaamista ovat kartuttaneet käytännössä myös monipuolinen työkokemukseni sosiaalihuollon asumispalveluista, kehitysvamma-alalta asumisesta osasto-olosuhteisiin sekä opetus- ja koulutustehtävistä.  

Klinikkaproviisorin pestiin päädyin hyvinvointialueuudistuksen vuoksi, sillä kehitysvammaisten erityispalveluja tuottaneen työpaikkani Etevan asiantuntijapalvelut liitettiin siinä yhteydessä HUS:iin. Parasta työssäni on sen monipuolisuus ja yksikkömme moniammatilliset työryhmät, joiden laaja-alaisesta osaamisesta saan jatkuvasti oppia itsekin. Olen ollut monessa työpaikassani hoitotiimin ensimmäinen farmasisti, joten paikan löytäminen on vaatinut aktiivisuutta, näkymistä ja kuulumista. Siirtyminen sosiaalihuollosta erikoissairaanhoitoon on vaatinut koko yksiköltämme sopeutumista ja uuden opettelua. Yksikkömme tarjoaa palveluja potilasryhmälle, joka on monella tapaa erityisen haastava. Jokainen potilaamme on poikkeuksellinen yksilöllisellä tavallaan. Keittokirjavastauksia ei ole, lääkelistat voivat pursuta psyykelääkkeitä ja lääkevasteet voivat olla poikkeuksellisia. Työ vaatii kaikilta hoitoon osallistuvilta ammattiryhmiltä sekä kehitysvammaisuuden että psykiatrian erikoisosaamista että tiivistä yhteistyötä.    

Kliinisen farmasian osaamistani hyödynnän HUS:llaa kaikissa tehtävissäni, liittyvät ne sitten lääkehoitoprosessin kehittämiseen ja valvontaan, potilaskohtaisten lääkityshaasteiden ratkomiseen tai kouluttamiseen ja lääkitysinformaation tarjoamiseen. Olen opiskellut selkokielistä kirjoittamista ja siitä on ollut hyötyä yksikössämme, sillä potilaamme ja osa heidän huoltajistaankin tarvitsevat selkokielistä, kuvin avustettua materiaalia.    

Siirtyminen hoivakotifarmasian yrittäjäksi 2017 sekä erikoistumisopintojen aloittaminen 2018 ovat olleet urani tärkeimmät päätökset. Molemmat, mutta erityisesti erikoistumisopinnot, ovat vieneet uraani syvemmälle kliiniseen farmasiaan ja tarjonneet mahdollisuuksia tehdä töitä erilaisissa rooleissa ja erilaisissa sote-organisaatioissa. Opintoni kautta minulle muodostui myös hyvät verkostot sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Nykyinen työtilanteeni on monella tapaa optimaalinen, sillä kliininen rooli ja opettajantyö tukevat toisiaan. Jatkossa toivon, että pystyisin kehitysvammalääketieteen yksikkömme kautta vaikuttamaan kansallisellakin tasolla kehitysvammaisten ihmisten lääkehoidon järkeistämiseksi varsinkin psyykelääkkeiden osalta.  

Vinkkinä muille kliinisestä farmasiasta kiinnostuneille voin antaa vain kannustusta aktiivisuuteen. Omasta osaamisesta on hyvä pitää huolta, sillä siitä muodostuu se kliinisen työn työkalupakki. Varsinkin pitkäkestoisemmat koulutukset ovat myös hyvä tapa verkoistoitua.